Kahden turkulaisen sairaanhoitajan tarinoita retkeilystä kera rinkkojen ja rekkujen.

4. toukokuuta 2019

Yön yli retki Teijolla

Huonosta sääennusteesta huolimatta lauantain retkikohteeksi valikoitui Teijon kansallispuisto. Vasta 2015 perustettu kompakti Teijon kansallispuisto sijaitsee Varsinais-Suomessa Salossa. Teijo on hyvin pidetty ja kaunis kansallispuisto, jossa pääsee ihastelemaan sekä soita ja järvimaisemia, että metsämaastoa. Se ei turhaan ole suosittu retkeilykohde, sillä hyvin merkityt polut ja hyvin varustellut taukopaikat houkuttelevat niin päiväretkeilijöitä kuin yön yli yöpyviäkin ja on sopiva kohde myös lapsiperheille.

Lähde: Metsähallitus - oma reitti muokattu kuvaan

Teijolla on useampi mahdollisuus lyhyisiin 3-9 kilometrin pituisiin rengasreitteihin. Tällä kertaa reitiksi valikoitui kuitenkin laajempi n. 20 kilometrin kokonaisuus, joka rakennettiin itse yhdistelemällä erilaisia reittejä. Aloituspaikkana oli Nenustannummen parkkipaikka, josta retki lähti metsäpolkua pitkin Sahajärven kierrosta kohti Miilunummea, jonne on matkaa reilu 5 kilometriä Nenustannummelta. Maasto oli kohtuullisen helppokulkuista yhdellä nousulla, jonka jälkeen paljastuikin upea kallioinen näköalapaikka Sahajärvelle. 


Miilunummelta matka jatkui kohti Puolakkajärveä, jonka läheisyydessä tuli vastaan ensimmäinen taukopaikka laavuineen nimeltään Endal, matkaa Nenustannummelta n. 7 kilometriä. Endalista seuraava taukopaikka laavuineen on Teerisaari, joka valikoitui yöpymispaikaksi. Teijon hyviä puolia yön yli retkeilijöille on se, että yöpymismahdollisuuksia on muutaman kilometrin säteellä useampia. 

Teerisaarelta, kuten Teijon muiltakin taukopaikoilta, löytyy hyväkuntoinen laavu, polttopuita, huussi ja komposti sekä rutkasti tilaa teltan pystytykselle. Laavu sijaitsee aivan järven rannalla, joten aika kuluu kuin siivillä joutsenia ja kuikkoja seuraillessa. Muutama kesy hanhikin tuli aivan lähelle pullan toivossa. Hiekkarantaa ei ole, mutta kalliolta näytti olevan useampi hyvä paikka mikäli haluaa pulahtaa Puolakkajärvessä. Yöpyminen tapahtui tällä kertaa teltassa, tosin tunneliteltan pystytys aivan järven läheisyyteen toi haasteita kallioisen pohjan vuoksi. Toukokuinen yö oli hyytävän kylmä, sillä lämpötila laski alle nollan ja käytössä oli kuitenkin "vain" kolmen vuodenajan makuupussi.

Puolakkajärvi 


Aamulla nopean aamupuuron jälkeen matka jatkui Puolakkajärven eteläosaa kiertäen metsäisissä maisemissa kohti Punassuota. Puolakkajärven ja Punassuon välillä oli muutaman kilometrin pituinen pätkä kansallispuiston ulkopuolella yleistä maastotietä peltomaisemissa, joka toisaalta oli jaloille helpotus. Itse Punassuo oli ehkä tämän reitin kohokohta ja yksi Varsinais-Suomen kauneimmista soista. Pitkiä matkoja pelkkää pitkospuuta ja suomaisemaa, jonka jälkeen rauhallista metsäpolkua. Punassuon alkupäästä löytyy myös parkkipaikka, jos haluaa tehdä sinne vaikka pelkän lyhyen päiväretken. 

Punassuo
Punassuolta reitti palasi takaisin lähtöpaikalle, jossa voi kiertää vielä vaikka ilman rinkkaa Nenustannummen vajaa 4 kilometrin pituisen lenkin.






2 kommenttia:

  1. Nätiltä näyttää! Mutta miten ihmeessä tarkenit siellä hyytävän kylmässä yössä nukkua? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemat oli kyllä hyvät! En mä oikein tarkentunutkaan... +4 asteen comfort -pussi ja yöllä taisi tippua -4 asti. Vuorasin itseni kerrastoilla, fleecellä ja villalla ja suljin itseni kokonaan makuupussin sisään niin, että ilma vaihtui muutaman sentin kokoisesta suuaukosta :D Sillä pärjäsi ainakin joten kuten...

      Poista

Kysy tai kommentoi!